Monissa perheissä vapaa-aika on vähän. Älypuhelimet, netti ja lukuisat harrastukset pitävät huolen siitä, ettei aikaa jää tuhlattavaksi asti. Siinä missä ennen vietettiin aikaa ihmisten kesken ja ulkoillen, nyt ruutuaika on se, mikä merkitsee. Nettipelit, suoratoistopalvelut ja sosiaalinen media vievät helposti mukanaan. Tietokoneen tai puhelimen parissa saatetaan viettää päivästä tuntikausia huomaamatta ajankulua lainkaan.

Lisäksi ihmisten elämä on tänä päivänä hyvin aikataulutettua. Työ, harrastukset, kotityöt, ystävät, parisuhde… Lista on loputon, joten rentoutumiselle ei jää aikaa. Aivoissa surraa koko ajan joku ajatus, eikä älylaitteiden käyttö ainakaan vähennä aivosumua.

Isoja muutoksia yhteiskunnassa

Koko yhteiskunta on kokenut isoja muutoksia viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana. Päivistä on tullut enemmän samankaltaisia keskenään, eikä monessa perheessä ole enää erillisiä lepo- tai siivouspäiviä. Kaupat ovat auki lähes vuoden jokaisena päivänä aamusta iltamyöhään. Nukkumaan mennään keskimäärin entistä myöhäisempänä ajankohtana.

Siinä missä teknologia mahdollistaa asioita entistä monipuolisemmin, tuo se mukanaan myös taakan. Tavallaan se, mikä on suunniteltu ihmisen elämän helpottamiseksi, kääntyykin itseään vastaan. Lähes kaikki asiointi pitää tehdä netin välityksellä, mikä puolestaan tukee sitä, että tietokoneesta tai älypuhelimesta ei osata irrottautua. Laskut maksetaan netissä, ajanvaraukset hoidetaan netissä ja ostosten teko tapahtuu – no, netissä.

Toisaalta nykyiset toimintatavat mahdollistavat joustavuuden ihan eri tavalla kuin ennen. Ihmisillä on yhä useammin mahdollisuus valita, milloin tekee töitä tai käy kaupassa. Myös monet harrastukset tai ainakin niihin liittyvä oheistoiminta voidaan hoitaa netin välityksellä. Kotioloissa voi osallistua vaikkapa joogatunnille tai kuntopiiriin.

Instagram ja deittailusovellus Tinder

Nykyteknologia mahdollistaa myös yhteydenpidon mm. Facebook Messengerin, WhatsAppin ja Instagramin kautta, mutta muistetaanko perheissä keskustella oikeasti? Näyttöjä tuijotetaan jopa ruokapöydässä. Ruudun takana olevat ihmiset ovat usein tärkeämmässä asemassa kuin vastapäätä istuva perheenjäsen. Instagramiin päivitetään päivän hauskimmat hetket tai noloimmat sattumukset, mutta niistä ei muisteta välttämättä kertoa kasvotusten. Toisaalta nettikeskustelut antavat myös niille mahdollisuuden puhua, jotka eivät oikeassa elämässä saa ääntään kuuluviin.

Deittailuunkaan ei ole aikaa niin paljoa kuin ennen. Nyt vaan selataan puhelimella kuvia potentiaalisista deittiehdokkaista ja aloitetaan juttelemaan jos ulkonäkö miellyttää. Toista se oli ennen, jolloin annettiin enemmän painoarvoa ulkonäön sijasta keskustelutaidoille ja huumorille sekä monille perinteisemmille ominaisuuksille, kun käytiin katsomassa profiileja eri deittisivuilla.

Tutkimusten mukaan perheet viettävät vähemmän aikaa yhdessä nyt kuin 10 vuotta sitten. Etenkin äitien aika lasten kanssa on vähentynyt. Myös yksinolo on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Ihmiset arvostavat omaa aikaa, eikä sitä välttämättä haluta uhrata edes perheen vuoksi. Kaikki eivät myöskään voi valita, ovatko yksin vai yhdessä.

Kun perheen kanssa sitten vietetään aikaa, ollaan entistä laatutietoisempia. Perinteinen pulkkamäki ei välttämättä kiinnosta, kun on mahdollisuus lähteä HopLopiin, Trampolin Parkiin tai muihin sisäleikkipuistoihin. Miksi katsoa elokuvaa kotona, kun elokuvateatterissa tunnelma on ihan toisenlainen ja saa tuoretta popcornia? Lapset tottuvat entistä nuorempina erilaisiin virikkeisiin ja nopeasti käy niin, ettei elämä tunnukaan merkitykselliseltä ilman jatkuvia elämyksiä.

Lisäksi äänikirjojen ja podcastien kuuntelu on jokapäiväinen rutiinijuttu ja monissa perheissä langattomat kuulokkeet ovatkin kovalla käytöllä ja jatkuvasti latauksessa.

Omille lapsille halutaan tietysti tarjota vain parasta, joten töissä on käytävä ja tehtävä mahdolliset lisätyötkin mukisematta. Siitä syntyy kierre, jossa vanhemmat ovat paljon töissä, eikä perheelle jää tarpeeksi yhteistä aikaa. Kun soppaan heitetään vielä mahdollisesti useamman lapsen harrastukset monta kertaa viikossa, saa luovuutta todella käyttää, että yhteistä aikaa jää edes vähän.

Some on luonut myös ihan uuden ongelman ihmisten elämiin. Omaa elämää verrataan naapurin some-kohokohtiin ja ihmetellään, kun meillä ei mene yhtä hyvin. Todellisuudentaju saattaa välillä vääristyä, kun aletaan kuvitella, että koko elämän sisällön voi päätellä muutaman Facebook- tai Instagram-kuvan perusteella. Some saa ihmiset nostamaan esiin erityisesti onnistumisia ja ilon aiheita, mutta joskus pääsee unohtumaan, ettei elämä ole pelkästään niitä.

Hyvä esimerkki somen vaikutuksesta on radiosta kuultu McDonald’sin mainos. Siinä lapset haluavat syömään Mäkkäriin, mutta isä ei vie heitä sinne, ettei naapurin täti pidä häntä huonona vanhempana. Kun lapset kertovat, ettei naapurikaan ole aina niin täydellinen, vaan huijaa lehtikaalihöystö-kuvillaan, isä myöntyy viemään lapset Mäkkäriin. Kaikkien olisi hyvä muistaa, että some on vain yksi osa elämää ja sen ulkopuolella tapahtuu huomattavasti enemmän.